Luku 2
VAROITUS: RUMAA KIELTÄ
Sirius nk
Sirius oli onnistunut puhumaan itsensä ulos pälkähästä. Hän oli menettänyt vain viisi tupapistettä, eihän ketään ollut vielä satutettu.
Sirius käveli kohti oleskeluhuonetta. Sinne päästyään, hän näki huolestuneet Jamesin ja Peterin. Sirius käveli heidän luokseen.
-"Anteeksi James." Sirius sanoi Jamesille.
-"Ei se mitään." James vastasi.
-"Eikös rottien kuuluis olla viemärissä?" Sirius kysyi Peteriltä.
Peter uikutti.
-"Elä viitsi loukata häntä noin pahasti." James protestoi.
Sirius mulkaisi vielä Peteriä ja istui sitten Jamesin viereen sohvalle.
-"Miksi näytät noin huolestuneelta?" Sirius kysyi, jättäen Peterin nyt huomiotta.
-"Kyse on Kuutamosta. Hän ei puhu meille. Viimeksi kun yritin keskustelua hän reagoi vain luomalla 'vaimennous-loitsun'. Se on luultavasti jo haalistunut. Muttemme aio yrittää onneamme enää."
-"Missä hän on?!" Sirius kysyi.
-"Makuusalissa."
Remus nk
Remus istui sängyllään. Ensimmäistä kertaa hänen oli pitänyt alkaa piirtämään ja kirjoittamaan kaavioita ja listoja selkeyttääkseen ajatuksensa. Hän kirjoitti ensin väitteen, ja sitten perusteet ja vasta väitteet. Hän kirjoitti nimiä paperiin ja sitten yhdisteli niitä viivoilla. Hän kirjoitti viivojen viereen suhteen laadun. Hän kirjoitti kaikki rakkauden osoitukset mitä oli osoitettu, muistiin. Hän kirjoitti myös erot. Hän kirjoitti kaiken mitä vain muisti muiden ihmisten suhteista. Sitten hän kuuli kun joku astui sisään. Hän lopetti hetkeksi kirjoittamisen kuulakseen kuka tuli. Hän oli onneksi sulkenut verhot. Askeleet lähestyivät häntä ja hän tunnisti niiden omistajan Siriukseksi.
-"Kuutamo?" Sirius kysyi. Hän kuulosti huolestuneelta. Sirius raotti hänen verhoaan.
-"Niin?" Remus kysyi ja nosti katseensa Siriukseen. Samalla hän yritti leijuttaa pergamentteja, kynää ja mustepulloa sänkynsä alle ilman, että Sirius ehtisi huomata niitä. Sirius katsoi niitä hetken mutta kääntyi sitten takaisin Remuksen puoleen.
-"Mikä sinulla on?" Sirius kysyi ja istui Remuksen jalkopäähän sängyllä joka oli äsken ollut täynnä pergamentteja.
-"Mitä tarkoitat?" Remus kysyi.
-"Mikset puhu Jamesille ja Rotalle?" Sirius kysyi laskien kätensä Remuksen olkapäälle. Remus yritti karistaa sitä pois mutta Sirius piti tiukasti kiinni eikä päästänyt lähtemään.
-"Rotalle?" Remus kysyi ja yritti vaihtaa puheenaihetta. Sirius vain nyökkäsi vastaukseksi. Remus huokaisi.
-"Arvaa." Remus hymyili.
-"Minä en ole edes suudellut Sarvihaaraa." Sirius sanoi vakavasti.
-"Todista se." Remus vastasi ihan yhtä vakavasti. Sirius mietti.
-"Minä en voi, tiedät sen. Oletan että siksi vaadit sen." Sirius totesi surullisesti. Remus vain tuijotti häntä vakavana. Sirius huokaisi ja nousi lähteäkseen.
-"Kiitos. Ymmärän nyt." Sirius sanoi ja lähti.
Remus otti pergamentit takaisin ja jatkoi kirjoittamista. Remuksen näkö sumentui ja hän huomasi alkaneensa itkeä. Hän katseli kuinka kyyneliä putoili pergamentille. Lopulta Remus laittoi pergamentit sänkynsä alle. Hän romahti makaamaan sängylle ja sulki silmänsä. Remus itki, itki ja vain itki. Mutta ei päästänyt ääntäkään. Hän itki itsensä uneen.
Sirius nk
Sirius käveli alas. Hän ei rehellisesti ollut odottanut/toivonut tätä, mutta Remus oli juuri auttanut häntä ymmärtämään. Hän törmäsi Jamesiin joka näytti todella huolestuneelta.
-"Miten meni?!" James tivasi.
-"Hän auttoi minua ymmärtämään." Sirius vastasi murheellisesti.
-"No kerro sitten miksi!!!" James lähes huusi.
-"Hän luulee että meillä on 'suhde'."
-"Ja sinä idiootti et sanonut että meillä ei ole????!!!!!!"
-"Sanoin kyllä. Mutta hän vaati todistamaan sen."
-"No mitä siitä?!"
-"Miten sinä aiot todistaa sen hänelle?" Sirius kysyi rauhallisesti.
-"Minä!.. Minä......" James avasi ja sulki suutaan mutta tajusi sitten.
-"Niinpä." Sirius sanoi ja vajosi läheiseen tuoliin. "Menetin hänet tuon Rotan takia."
Peter valahti kalpeaksi.
-"Sellaisia asioita ei voi todistaa." James sanoi hiljaa.
Sirius huokaisi.
-"Saanko nyt tappaa hänet?" Sirius kysyi, mutta sai vastaukseksi kieltävän pään heilutuksen.
Bạn đang đọc truyện trên: AzTruyen.Top