VAROITUS: RUMAA KIELTÄ JA EHKÄ KIRJOITUS VIRHEITÄ

Remuksen nk (näkökulma)

-"Kerro meille!" Sirius yllytti.
-"Sanoinhan jo, ettei ole mitään kerrottavaa!" Remus sihahti takaisin.
-"Äh, elä viitsi. On selvää että jokin on hullusti."
-"Onko sulla tyttö kiikareissa vai onko jo haavissa?" James kysyi kiusoittelevasti.
-"Mites Evans?" Remus ärähti takaisin, jolloin James punastui.
-"Jamesilla on sentään ihastus jonka se on myöntänyt. Myönnä Kuutamo että olet ihastunut! Se on selvää!"
-"Millä tavalla selvää?" Remus kysyi ja katsoi Siriukseen murhaavasti.
-"Ensinnäkin sinä katsot-"
-"...sinua ilmeellä jonka pitäisi kertoa: turpa kiinni. Mutta joka ei selvästi tehoa se-" Remus sanoi mutta keskeytti itsensä, aivan kuin hän olisi aikonut sanoa jotain laitonta.
-"Kurja juttu kaveri." James voivotteli muka surullisena.
-"Ei kai sille voi mitään. Remus on aivan liian fiksu udeltavaksi." Sirius sanoi ja näytti oikeasti surulliselta joten Remuksen ilme heltyi hieman.
-"Heippa idiootit!" Remus hyvästeli.
-"Minne luulet karkaavasi!!" James huudahti.
-"Kiitos muistutuksesta Sarvihaara." Remus sanoi, poimi kelmienkartan ja poistui makuusalista.

Remus meni kirjastoon, pöytään mikä oli mahdollisimman huomaamattomissa. Sitten hän otti kartan ja asetti sen pöydälle. Hän tarkkaili siitä missä James ja Sirius olivat ja huomasi heidän lähestyvän kirjastoa. Hän pakkasi tavarat kiireisesti ja asettui piiloon kuvakudoksen taakse. Hän halusi puhua jollekkin joten hän aloitti keskustelun itsensä kanssa.

-"Olen ihan helvetin pihkassa Sirius Mustaan ja melkein ilmaisin sen."
-"Tiedetään. Otat yhteyttä vähän liian usein."
-"Miten niin 'otat yhteyttä'?"
-"Niin no, puhumme niin usein ettei sitä pitäisi enää sillä kutsua."
-"Tulin pyytämään apua! En näsäviisasteluja!"
-"Minä olen sinä, sinä olet minä. Olemme yhtä urpoja tämän suhteen."

Sitten Remus kuuli askelia. Remus ei tiennyt miksi mutta kuitenkin poistui piilostaan ja näyttäytyi kelmeille. Juuri kun hän sai asetettua kuvakudoksen varovasti takaisin paikoilleen, James ja Sirius astuvat esiin kulman takaa.
-"Aha! Kiikissä! Emmekä aio päästää häntä helposti, emmehän Anturajalka?!" James virnuili.
-"Miksi ihmeessä päästäisimme Kuutamomme karkuun?" Sirius kysyi.
-"Paskat." Remus murahti ja lähti kävelemään pois päin.
Sirius juoksi aivan Remuksen selkään kiinni. Remus tunsi Siriuksen hengityksen niskassaan.
-"Kuutamooo..." Sirius kuiskaili Remuksen korvaan.
Remus tunsi suurta, lähes vastustamatonta halua suudella tuota poikaa. Hän kääntyi ympäri pysähtyen. Ja kurkotti kädellään... Sitten, kuin transsista heränneenä, hän naamioikin sen, lyömällä Siriusta avokämmenellä poskelle. Tuli hiljaista jolloin Remus kiirehti pois ennen kuin kukaan muu huomaisi hänen punastuneen.

Illalla Remus makasi sängyssään. Hän ei saanut unta. Hän vain piinasi itseään miettien että miltähän Siriuksen poski mahtoi näyttää.
Sitten hän kuuli ääniä Siriuksen sängystä ja höristi korviaan kuullakseen.
-"Ensin se katsoi minuun kummallisesti, mutta sitten sen ilme muuttui ja se löi!" Sirius parkaisi.
-"Elä sano Kuutamoa 'se:ksi'. Mä voin yrittää udella siltä että tykkääkö se susta." Jamesin ääni lohdutti.
-"Mitä sä sitte sanot kun Kuutamo kertoo ettei pidä?"
Remus henkäisi järkyttyneenä. Hän oli antanut aivan väärän kuvan! Siriuksen sängyssä tuli hiljaista. Lopulta Jamesin ääni rikkoi sen.
-"Kuutamo?" James kysyi.
Remus huomasi että James kuulosti yllättävän rauhalliselta. Remus yskähti, sitten hän vastasi.
-"Unohditte 'vaimennous' loitsun."
-"Niinpä taisimme. Emme kai herättäneet sinua?"
-"Ette. Olen ollut koko ajan hereillä."
Remus aikoi pyytää anteeksi ja päätti kävellä heidän luokseen. Kuitenkin puoli matkassa, Peterin sängystä kuului ääniä.

Sirius nk
-"Anturajalka, Sarvihaara, lopettakaa se helvetin paneskelu!! Te herätitte mut!!!!!!!!" Peter huusi. Peter kuitenkin nukahti kun tuli hiljaisuus. Sirius kuuli että Remuksen askeleet olivat pysähtyneet. Oli täysin hiljaista. Sitten hiljaisuudessa kuului kuinka Remus alkoi kävelemään takaisin. James katsahti Siriukseen varoittavasti. Sirius alkoi kuitenkin kompuroida kohti Peterin sänkyä. James otti häntä lujasti ranteesta kiinni.
-"Elä! Ehdit kyllä kertoa Kuutamolle, mutta elä luojan tähden tapa Peteriä sen takia!" James huudahti.
-"James Potter. Aina puolustamassa ystäviään. No, minun ystäväni sinä ei tällä hetkellä erityisesti ole! Niin että päästä irti!!!"

James nk
James järkyttyi. Hänen paras ystävänsä oli raivon partaalla. James näki sen. Sirius oli kyllä pilkannut häntä leikillään useasti, mutta tämä oli jo liikaa. James tiesi missä raja menee. Sitten James tajusi että oli löysännyt otettaan ja Sirius oli päässyt vapaaksi.

Minerva nk (professori McGarmiva)
Minerva astui huoneeseen josta oli kuulunut huudahduksia. Hänen astuttuaan sisään tuli täysin hiljaista. Lupin nojasi sänkynsä pylvääseen ja oli selkeästi hämmentynyt. Potter oli juuri tarttunut hänen astuessaan sisään Mustan käteen. Musta piteli sauvaa toisessa kädessään (toinen oli Potterilla) joka osoitti. Musta oli selvästi hyvinkin vihainen mutta myös pelokas. Ja Piskuilan istui sängyssään ja katseli sauvan kärkeä. Piskuilan oli valkoinen kuin lakana. Minerva rykäisi.
-"Haluaisitteko ystävällisesti kertoa että mitä on meneillään?" Minerva kysyi. Hän EI onnistunut pitämään ärtymystä ja pettymystä pois äänestään.

Kirjoittajalta: En meinaa vielkään uskoo etten kirjotakkaan vaa ittelleni. Tän julkasu siis jännittää. Pyrin lukemaan näit ennen ku julkasen. Luen yleensö mun tarinoita, ja sillon sit korjaan jotain paremmaks ja etin virheitä yms. Tulkaa kertoo jos löysitte jotai virheitä nii yritän korjaa niit. En lupaa yhtikäs mitään siitä et kui usein tuun tätä oikeen kirjottaa. Heippa! 🙃