Remus Lupin pov

Istuin sängylläni lukien jästikirjaa. Olin herännyt jo aikaisin aamulla. Kirja kertoi pojasta ja tytöstä, jotka olivat rakastuneet toisiinsa, mutta joiden perheet eivät hyväksyneet suhdetta. Sen nimi taisi olla Romeo ja Julia tai jotain sellaista. Kuulin Jamesin sängystä lakanoiden suhinaa (keksikää mulle tähän parempi sana pls), ja pian poijan sängyn verhot jo avautuivatkin. James kömpi ulos ja oli horjahtaa heti maahan, mutta sai kiinni sängystään.

"Sinun kannattaisi varmaankin mennä takaisin nukkumaan" totesin hänelle. Laskin kirjan avonaisena syliini ja katselin kuinka ystäväni hoiperteli vessaan. James sulki oven takanaan eikä sitten mitään enää kuulunut, koska olimme ottaneet tavaksemme pitää vessan ovessa vaimennous-loitsu ja loihtia se aina uudestaan kun se kuluisi. Meillä oli tähän hyvä syy, sillä kukaan meistä ei ollut pieninä halunnut käydä vessassa tietäen, että muut kuulisivat kaiken. Olimme siis päätyneet pidättelemään.

Nykyään meitä ei pahemmin nolottaisi vaikka joku meistä yllättäisi toisen alastomana suihkusta, olemme jo niin läheisiä. Se on kuitenkin vain jäänyt jotenkin tavaksi, automaattiseksi reaktioksi. Sirius heräsi pian ja niin teki Peterkin.

Peter näytti kuitenkin olevan hädässä sillä hän syöksyi vessaan ennen kuin kukaan ehti estää. "Peter! James on-" "AAAAAAHHHH PEETERRR!!!!!!" "Hyvää huomenta vain sinullekkin James. Kuule minä paskon kohta housuuni jos en saa hoidettu asioitani niin, että hoida sinä omasi niin minä hoidan omani!" "-suihkussa."

Sirius alkoi nauraa hillittömästi ja putosi sängyltään. Joku sulki oven ja eristi kylpyhuoneen meistä. Siriuksen nauru oli niin ihanan näköistä ja kuuloista, että aloin itksekkin hymyilemään.

"Huomenta" sanoin.     "H- h- huomenta-ahahah" Sirius sanoi naurunsa välistä.

Jatkoin lukemista. Peter tulli suunnilleen 5 minuutin päästä ulos vessasta yrmeän näköisenä. Se sai Siriuksen nauramaan entistä enemmän. Sirius kuitenkin rauhoittui nopeasti, ei hänkään jaksa ikuisesti nauraa.

"Miksette ole jo pukeissa, sinä erityisesti Remus? Eikö meillä ole koulua?" Peter kysyi. Peter alkoi ottamaan pyjamaansa pois ja vaihtamaan sitä koulukaapuun. "Ei. Tänään on kurpitsajuhla, se on vapaapäivä vaikkakin täytyy pysyä koulussa" selitin. Sirius oli aina kaikista vapaapäivistä kärryillä (miksiköhän), joten hän oli muistanut sen kyllä vaikka usein unohteleekin asioita.

"Ai jaa" Peter sanoi hölmistyneenä. Peter lopetti koulukaapunsa etsimisen ja otti sen sijaan vain ensimmäiset arkivaatteet mitä sai käsiinsä. James tuli melkein heti sen jälkeen ulos vessasta. Hänellä oli pyjamansa toisessa kädessään ja pyyhe lantionsa ympärillä. Hän heitti pyjaman sängylleen, kaivoi jotain vaatteitaan jostain tavaroidensa syövereistä, ja meni sitten takaisin vessaan vaihtaakseen vaatteensa.

Laitoin kirjan pois ja vaihdoin minäkin vaatteet. Laitoin ylleni vaalean ruskean villapaidan, joka sopi yhteen hiuksieni kanssa ja verkkarit. Sirius oli myös laittanut vaatteet yllensä. James tuli takaisin täysissä pukeissa. Otimme kaikki sauvamme ja lähdimme aamiaiselle.

Oleskeluhuoneen läpi kulkiessamme tarkistin nopeasti kellon, jonka huomasin olevan kahdeksan. Aamiainen sujui kuin mikä tahansa muukin aamiainen. Menimme aamiasen jälkeen suunnittelemaan juhlia, jotka olimme aikeissa pitää illalla. Sinne saisi tulla vain rohkelikkoja ja niitä joilla oli rohkelikon erikoislupa tulla mukaan, koska tiesimme että jotkin seurustelivat esimerkiksi jonkin muun tuvan jäsenen kanssa tai olivat hyviä ystäviä heidän kanssaan. Ainoa tähän asti tiedossa oleva luihiunen, joka oli tulossa oli Regulus. Olimme ilmoittaneet juhlista jo viime viikolla, jolloin Sirius oli myös kertonut että hänen pikku veljensä oli tulossa ja oli tehnyt erittäin selväksi, että jos joku edes vähän härnäisi Regulusta, Sirius hoitaisi tyypin omin kätösin.

Siriuksen vastuulla oli musiikki, minun vastuullani suojaloitsut mahdollisia tunkeilijoita vastaan ja hiljaisuus loitsut, Peterin vastuulla oli ruoka, ja Jamesin vastuulla oli koristeet.

Käytimme koko päivän juhlaa valmistellen. Ihmisille oli kerrottu, että heidän täytyisi kertoa minulle keitä he olivat kutsumassa muista tuvista, jotta voisin sulkea ne oppilaat pois heistä keitä suoja loitsu koski, ja heitä tosiaan tuli liuta. Lily halusi kutsua Snivelluksen, mutta sain hänet luopumaan ajatuksesta.

Tähti hetki saapui kun illallinen oli syöty suuressa salissa. Me kelmit söimme mahdollisimman nopeasti ja menimme heti oleskeluhuoneeseen. Sirius laittoi musiikin soimaan, James loihti koristeet säihkymään ja vaihtamaan väriä, Peter asetteli ruuat ja juomat nätisti, ja minä tein suojaloitsut.

Kaikki oli juuri saatu valmiiksi kun ensimmäiset saapuivat. Väkeä tuli nopeasti lisää ja ihmiset alkoivat jutella ja tanssia. Oli mukava katsella kuinka parit tanssivat. Jotkut jo suutelivat, ja ne joihin alkoholi vaikutti nopeasti olivat jo humalassa. Ykkös ja kakkos luokkalaiset ohjasin heti makuusaleihinsa kun väki alkoi tulla liian humalaan, olinhan sentään valvoja oppilas.

Peter oli syömässä jotain herkkuja, James jutteli Reguluksen kanssa, ja Sirius joi. Minä vain lähinnä katselin sivusta. Sirius tuli minun luokseni viini lasit käsissään. Hän antoi minulle toisen ja hymyili minulle iloisesti. Hän istuutui viereeni. "Cheers" hän sanoi iloisesti ja kilistimme laseja. Siinä missä hän joi puolet lasista kerralla minä join vain pienen siemauksen. "Miten juhlat menee?" Sirius kysyi. "Ihan hyvin, entäs itselläsi?" Kysyin.

"Loistavasti, olen juonut itseni jo sen verran hiprakkaan, että olen unohtanut jo miksi edes aloin juomaan" Sirius naureskeli selvästi humalassa. "Kivat kai sinulle, mutta tiedäthän ettei sinun pitäisi juoda mihin murheeseen nyt ikinä joitkaan. Minä olen aina sinun tukenasi, mitä ikinä sitten tapahtuukaan. Me voimme puhua asioista. Muista se" sanoin.

Sirius pyyhkäisi kyyneleen silmä kulmastaan. "Voi Kuutamo, sinä se aina tiedät mitä sanoa!" Sirius sanoi hymyillen. "Joo niinpä kai" totesin.

Olimme siinä sitten vain hiljaa ja katselimme väkijoukkoa edessämme. Sirius hörppi juomastaan, kun minä taas otin siitä pienen siemaisun aina silloin tällöin. Katsoin Jamesia ja Regulusta. "Hei mentäisiinkö juttelemaan Reguluksen ja Jamesin kanssa?" Kysyin.

"Joo mennään vaan" Sirius myöntyi. Nousimme ylös ja kävelimme heidän luokseen. "Hei" sanoin. Kaikki tervehtivät.

"Sirius on aika humalassa ihan näin varoituksena" sanoin. "Huomattu on" he molemmat sanoivat. "Minä olen ihan tässä Remus! Kuinka sinä kehtaat puhua minusta noin" Sirius sanoi muka vihaisena. Sirius alkoi kuitenkin nauraa hillittömästi omalle virkkeelleen. Huokaisin syvään ja pyöräytin silmiänim Regulus tyrskähti, ja James virnisti.

"Vau kamu, olet todellakin kovassa humalassa" James sanoi. Sirius ei kuitenkaan reagoinut. "Hei oltaisiinko taas jotain peliä?" Regulus ehdotti. "Joo miksipäs ei" sanoin. James myöntyi myös. "Miten olisi Tirlittan? Kai te sen tiedätte?" Regulus kysyi. Olimme kaikki kuin puulla päähän lyötyjä. Regulus huokaisi turhautuneena ja alkoi selittämään meille mistä oikein puhuu.

"Tirlittan on myös muuten kirja, mutta on tälläinen loru, jota lauletaan. Kaikilla on kädet tässä esillä näin-" hän laittoi kätensä eteensä rennosti niin, että niiden selkäpuoli osoitti lattiaan ja kämmen kattoon "- ja sitten mennään piiriin. Käsiä lyödään siten, että jos on nyt vaikka minun vuoroni, niin lyön oikealla kädelläni vasenta-" hän laittoi oikean kätensä hitaasti kämmen alas päin vasenpansa päälle demostroidakseen sen meille "- ja sitten otan oikean pois-" hän teki niin ja laittoi kätensä taas alku asentoon "- Nyt on vähän niinkuin vasemman käteni vuoro. Se tekee saman vieressä olijan kädelle-" hän löi ilmaa samalla tavalla, ikään kuin siinä olisi ollut joku näkymätön henkilö "- näin! Ymmärsittekö? Minä voin aluksi olla ainoa, joka lausuu lorua. Ainiin ja jos loru loppuu juuri sinun kätesi kohdalla, sinun kätensi niin sanotusti putoaa pelistä, ja jatkat peliä yhdellä kädellä-" hän laittoi toisen kätensä selkänsä taakse"- ja jos molemmat kädet putoaa pois niin putoaa kokonaan pois."

Me nyökkäsimme. Otimme kaikki alkuasennon piirissä. Regulus aloitti lyömällä vasenta kättään oikealla ja löi sitten vasemmalla Jamesin. James löi oikellaan vasenta... ja niin edelleen. Regulus lausui lorua:

"Tirlittan meni torille
Tirlittan varasti
Tirlittan joutui vankilaan
Tirlittan karkasi"

Säkeistöjen välissä oli pieni tauko, mutta kädet jatkoivat.

"Tirlittan kiipes katolle
Tirlittan putosi
Tirlittan kuoli ja haudattiin
Tirlittan mätäni!"

Loru loppui ja se osui Siriuksen vasemman käden kohdalle. "Voidaan tehdä niin, että kun ette tienneet milloin loru loppuisi niin etten voineet ennakoida, niin että tämä olisi harjoitus kierros?" Regulus ehdotti nähtyään Siriuksen ilmeen. Nyökkäsimme.

Peli oli yksinkertainen, mutta kun sitä pelasi neljä kilpailuhenkistä ihmistä, oli peli kovaa ja lyönnit olivat kovia. Lopulta jäljellä oli enää Regulus ja Sirius molemmat yhdellä kädellä. "Nyt otamme vain kivi paperi sakset yhdestä poikki" Regulus sanoi. Ja niin he tekivät. Sirius voitti.

"WOHOOO!" Sirius riemuitsi. Muutama kääntyi katsomaan, mutta ei ketään juuri kiinnostanut, he olivat jo tottuneet humalaiseen Siriukseen. Regulus nauroi Siriukselle, niin teimme myös minä ja James. Sirius kävi laittamassa soittolistan aloittavan alusta, meinaa se oli mennyt jo loppuun.

Loihdin loitsut vielä uudelleen varmistaakseni, että ne toimivat. Sirius tuli takaisin ja menimme sitten kaksin hakemaan herkkuja ruoka pöydältä. Otin itse vain omena muffinin, mutta Sirius otti niin paljon mitä vain käsiinsä sai. "Sirius, eikö tuo ole vähän paljon?" Kysyin.

"Ei!" Sirius huudahti ikään kuin yrittäisin ottaa niitä häneltä pois. Päätin antaa Siriuksen olla Sirius, olihan se ihanan näköistä.

Ei vittu, tuo poika saa minut rakastumaan itseensä aina vain enemmän.

Menin juttelemaan Lilyn luo, ehkä hän on vielä selvin päin. Niin Lily myös oli. "Hei, miten menee?" Kysyin. Lily oli jutellut Marlenen kanssa, ja hänellä oli puolikas valkoviini lasillinen kädessään. Marlene meni pois, varmaan Dorcasin luo, veikkaisin.

"Ai hei Remus, hyvin. On kiva, että vaikka te osaatte olla täys idiootteja, niin te myös osaatte järjestää hyviä juhlia. Mutta entäs itselläsi?" Lily hymyili.

"Se on kiva kuulla, ja ei itsellänikään hassummin. Regulus opetti meidät pelamaan Tirlittania, tiedätkö sinä sen?" Kysyin.

"Joo tiedän. Se on aika suosittu jästien keskuudessa, mistäköhän Regulus on sen oppinut. Olisin luullut, että sinä olisit tiennyt siitä, eikö äitisi kuitenkin ole jästi?" Lily kysyi, ja otti siemauksen viinistään. "Joo on hän, mutta olen jästimaailmassa vain aina omasssa huoneessani lukemassa" kerroin. Lily naurahti. "Aivan, joo. Olisi pitänyt arvata. Se kuulostaa aivan sinulta!" Lily sanoi.

"Kiitos kai?" Sanoin, mutta se saattoi olla kysymyskin. "Ole hyvä vain. Anteeksi, mutta minun pitäisi löytää Mary, olen hänestä huolissani. Hän kun on niin altis alkoholille" Lily sanoi. "Taidat olla ihastunut? No mutta hei hei, joka tapauksessa!"

Löysin Siriuksen Jamesin luota, jos mahdollista niin vielä pahemmasta kännistä. "Uskoisin, että olisi aika viedä Sirius nukkumaan" sanoin ja aloin raahaamaan Siriusta kohti makuuslaia. "Okei, hei hei ja hyvää yötä!" James sanoi.

Onnistuin jotenkin raahaamaan Siriuksen ylös portaita. "Minä rakastan sinua, Kuutamo. Niinkuin TOSI paljon. Voisitko sinä suudella minua?"

Jähmetyin. Sirius oli käsilläni jottei kaatuisi maahan, ja katsoi minua anelevasti. Sydämeni hakkasi lujaa. "Minäkin rakastan sinua, Anturajalka. Todella paljon. Mutta sinä olet humalassa ja en tahdo, että joudut katumaan mitään mitä teet humalassa ja-" Sanoin.

"Ihan vitun sama" Sirius sanoi ja hyökkäsi suudelmaan. Antauduin hänen huulilleen, hänen keholleen ja hänen olemassa ololleen. Meitä oli maailmassa vain minä ja Sirius, ei ketään muuta. Meillä oli kaikki aika maailmassa, eikä mitään kiirettä. Suudelma tuntui taivaalliselta, se oli kuin olisi hyppinyt pilvien päällä.

Vetäydyimme jonkin ajan päästä pois. Minä hymyilin rakastavasti, mutta Sirius näytti siltä kuin olisi saanut huumeita. Naurahdin kun Sirius yritti saada lisää suudelmia. Asetin hänet hellästi omalle sängylleni, ja kömmin sitten hänen viereensä. Suljin verhot ja otin Siriuksen sitten syleilyyni.

Sirius oli jo nukahtanut. Suutelin hänen otsaansa ja kuiskasin hyvän yön toivotukset ennen kuin vaivuin sikeään, onnelliseen uneen.

[sanat: 1705]

Sitä saa mitä tilaa, eli wolfstaria ja päivityksen. Kirjotin tota semmoset 2 tuntia just putkeen mut ihan sama. Kiitos hei ku luit <3