Magic Kingdomin linnassa, joka oli ennen iloisilla väreillä värjätty ja joka oli symboli jokaiselle Disney-tarinalle, joka merkitsi onnellisia loppuja ja että unelmat toteutuivat, oli nyt muuttunut mustaksi ja pelottavaksi paikaksi. Sen sisällä oli todellinen pimeys, jossa et voinut nähdä mitään. Voisit sanoa, ettei huonekaluja eikä ääniä ollut, siis ei ollut mitään. Ja ei ihme, sillä juuri niin pimeyden Mestari halusi. Kaikki oli pimeää, kun hän istui kauhistuttavalla valtaistuimella, katsoen kahta henkilöä edessään. Mustasta hupusta pystyi nähdä vain kaksi punaista silmää. Hänen laskeutuva viitta oli hiukan syrjässä, kun hän istui istuimessaan, joten läsnäolia pystyi näkemään hänen ... maskuliinisen lihaksikkaan ruumiinsa. Ei voi sanoa, mitä väriä hänen vaatteensa olivat salin pimeyden takia. Tumma paita, tumma haarniska, kaikki oli niin tummaa.

Toistaiseksi muista puistoista oli kerrottu että suurin osa hahmoista oli onnistunut pakenemaan ja piiloutumaan Animal Kingdomissa. Eläin-vaiston ansiosta tietysti. Studio otettiin valtaan helposti, mutta taistelua käytiin edelleen, voi vaan arvata kuka ja miksi. Epcot oli hankala, ensin heillä oli etulyöntiasema, mutta sitten kävi päinvastoin. Mutta sillä ei ollut väliä, kun kerran Magic Kingdom oli pimeyden vallan alla, oli vain ajan kysymys kun pimeys valtaa kaiken. Tai niin hän ajatteli ennen kuultuaan seuraavat uutiset.

"Ihmistyttö? Täällä?" Hän kysyi ärsyttävästi hänen edessään seisovalta Silveriltä. "Kuinka se on mahdollista?"

"Sain hänen tuoksunsa luolasta, josta löysimme merenneito prinsessan" Silver selitti. "Jos muistan oikein, jonkun piti pelotella kaikki ihmiset pois!" Hän murisi katsoessaan vierellä seisovaa naishenkilöä, joka ei ollut kukaan muu kuin se sama nainen, joka ilmestyi ennen kuin tummat olennot ilmestyvät puistoon.

"Hei, minun tehtäväni oli sulkea portit ja päästää nuo olennot sisään. Minulla ei ole aikaa tarkkailla minne ihmiset juoksevat tai mitä he tekevät paniikissa." Nainen sanoi samalla kun otti siviiliasunsa pois ja paljasti todellisen tyylinsä. Hänen iho oli kuoleman kalpea vaaleansinisillä huulilla ja silmät kylmät kuin jää. Jopa hänen hiuksensa olivat vaaleansiniset ja jäätävät. Tummansininen asu, jossa oli vähän valkoista, kertoi että hän on voimakas nainen. Todennäköisesti paha versio lumikuningattaresta tai paremminkin lumi-noita. Ja hänen asenteensa sopii hyvin hänen voimaansa.

"No, sinun olisi pitänyt. Koska sillä tytöllä on Keksitty."

"Mitä?" Pimeä Mestari kysyi vihaisella äänellä. "Tarkoitatko, että tällä ihmisellä on omat hahmonsa liittyen näihin tarinoihin?"

"Yksi, jonka tapasin, kutsui itseään Wilhelmiina Scarlett. Olen melko varma, ettei sitä ollut tässä Robin Hoodissa." Silver kertoi.

Kuultuaan nimen Pimeyden Mestari meni paljon vihaisemmaksi ja käveli kohti lumi-noitaa ja työnsi hänet pimeyden voimillaan alas lattiaan vasten. Voisi sanoa hänen kituvien kasvojensa perusteella, että jopa hänen kylmillä voimilla hänestä ei ole vastusta mestarilleen.

"Sinä päästit tänne ihmistytön, jolla on omia Keksittyjä?! Tämä pilaa kaiken!!" Pimeyden Mestari karjui.

"Anna anteeksi, mestari. Minä korjaan tämän ... "

"Ei, etkä tule. Viimeinen asia, jota tarvitsen, on kuollut ihminen ja olemassaolomme tulee ilmi. Menet muiden kanssa pitämään muita puistoja hallinnassa." Pimeyden Mestari murisi. "Silver, sinä hoidat tytön ja hänen "Keskityt" ennen kuin niitä tulee lisää."

"Mut... se on vain tyttö, enkä usko, että se voi ..."

"TIEDÄN SEN!" Pimeyden Mestari huusi. "Mutta jos hän oppii keksimään lisää, on vain ajan kysymys, milloin hän löytää heidät! Ja kaikki suunnitelmani menevät pilalle. YMMÄRRÄTKÖ?!!"

"Kyllä, herrani." Silver sanoi ennen kuin lähti huoneesta.

_____♡🖤♡_____

Hirviön linnassa Amelia heräsi isosta mukavasta sängystä. Linnan lumotut esineet olivat niin ystävällisiä, että he antoivat hänelle oman huoneen. Todennäköisesti siksi, että hän oli ihminen ja että hänellä oli nyt keino voittaa Pimeä Mestari ja hänen varjo-kuoret. Huone näytti aivan Bellen huoneelta kuten tarinoissa. Vai ovatko kaikki huoneet linnassa samanlaisia?

Silti kaikki tuntui hänestä vielä niin epätodelliselta. Eilen hän nautti normaalista päivästä Disney Magic Kingdom -teemapuistossa ja ennen kuin hän pystyi edes menemään mihinkään laitteeseen tai tapaamaan hahmoja, varjo-kuoret olivat pelottaneet kaikki ihmiset Magic Kingdomin alueelta ja hän oli nyt jumissa Disney-hahmojen kanssa, jotka ovat onnistuneet pakenemaan Pimeyden Mestaria. Puhumattakaan että hänellä näytti olevan ainoa keino voittaa Pimeä Mestari, koska hänellä oli omia hahmoja tai kuten he kutsuvat "Keksittyjä". Mutta silti kaikki tuntui niin epätodelliselta, mutta se oli totta.

Noustessaan rouva Pannu tuli viemään hänet kylpyyn. Ja toki kuninkaallinen kylpy tuntui hyvältä. Sen jälkeen hän sai uusia vaatteita puettavaksi. Hänelle annettiin valkoinen tunika vaaleanpunaisella pitsi-päällystyksellä, tumman siniset housut ja valkoiset saappaat.

Kun hän oli valmis, hän asteli ruokasaliin. Matkalla hän huomasi muita hahmoja, etenkin eläinhahmoja, jotka olivat jo syömässä aamiaista. Jotkut heistä, etenkin pienet kuten pari Aristokattien kissanpentua ja jotkut dalmatialaisten koiranpennut, huomasivat hänet ja menivät hänen luokseen. Kuten minkä tahansa koiranpennun tai kissanpennun kanssa, Amelia ei pystynyt vastustamaan heidän söpöyttä ja polvistui silittämään jokaista heistä tai nosti halatakseen heitä. Ajan myötä Amelia päästi heidät alas ja he kaikki palasivat syömään, kun taas Amelia suuntasi ruokasaliin.

Ruokasalissa muut hahmot söivät aamiaista. Mukaan lukien hänen "Keksityt". Kilera oli yhdessä kulmassa syömässä jotain kulhosta. Wilhelmiina nautti mukavasta lämpimästä puurosta pikku Jussin, Topin ja joidenkin hänen veljiensä ja siskojensa kanssa. Puput. Pöydän keskellä oli pieni pöytä, jossa hiiret söivät Samun kanssa. Elisabethilla, Olivialla ja Dr.Dawsonilla oli englantilaistyylinen aamupala; munakokkelia ja pekonia, Vilillä, Hulilla ja heidän ystävillään oli leipää ja juustoa, kun taas Timothylla oli pala maapähkinä-voileipää. Samu näytti jo lopettaneen oman aamiaisensa ja joi teetä kunnes huomasi Amelian.

"Ah, neiti Amelia, mukavaa, että voitte liittyä seuraamme." Samu sanoi.

"No, en ole mikään aamuvirkku, paitsi jos on olemassa tärkeä tapaaminen, johon minun täytyy herätä." Amelia myöntää.

"Se on totta. Hän nukkuu myöhään aamuisin." Elizabeth vahvistaa.

"Tiesitkö tuon, koska olet minun hahmoni vai koska tein sinusta tuollaisen?" Amelia kysyi ärsyttävästi.

"Molemmat" Wilhelmiina ja Elizabeth sanoivat yhteen ääneen.

Amelia istuu pöydän ääreen, kun tarjoilukärry tuli lähelle ja tarjosi hänelle aamiaisen. Hänen yllätyksekseen se oli hänen suosikkinsa, munia, pekonia ja toisessa lautasessa vohveleita suklaapiirappilla, kermavaahdolla ja hillolla.

"Kertoivatko he myös mikä on minun suosikki aamiaiseni?"

"Niin me teimme." Wilhelmiina ja Elizabeth vastasivat.

"Ansaitset hyvän aamiaisen. Tarvitset kaiken tarvittavan energian kun menet Pimeää Mestaria vastaan." Samu sanoi.

Kuultuaan sen Amelia pudottaa haarukan. "Mitä?"

"Öö... Koska pystyit luomaan meidät, he haluavat sinun menevän Pimeää Mestaria vastaan." Wilhelmiina selvitti.

"Hei, en aio taistella omituisia tummia olentoja vastaan, joita johtaa kapinallis-susi ja heidän johtajansa. Olen vain pelkkä tyttö."

"Älä huolestu. Me hoidamme ne taistelut. Sinä hoidat pelastuksen." Elizabeth sanoi puhdistaen suunsa lautasliinallaan.

"Kiitos, että tarkensitte sen minulle."

"Amelia" Samu sanoi ja käveli hänen luokseen. "Emme koskaan kysyisi sinulta mitään vaarallista, mutta tällä hetkellä meillä ei ole ketään johon luottaa."

Amelia tiesi, että hän oli oikeassa. Tällä hetkellä suurin osa päähenkilöistä oli vangittu, joten kukaan ei voisi auttaa heitä.

"Mistä minun pitäisi aloittaa?" Amelia kysyi.

"Hyvä, että kysyit" Samu sanoi, ennen kuin Tuhkimon linnut toivat kaksitoista paperikääröä pöydälle. Wilhelmiina ja Elizabeth olivat jo lopettaneet aamiaisensa ja kävelivät lähemmäs katsomaan, kun taas Kilera tuli ja hyppäsi pöydälle. Muut hahmot jatkoivat syömistä tai katsoivat mitä tapahtui.

Kääröt osoittautuvat olemaan eri karttoja eri Disney-puistoihin.

"Kuten ehkä tiedät, maailmassasi on viisi Magic Kingdom kaltaista puistoa. Niiden välillä on kuitenkin joitakin eroja." Samu selitti osoittaen viisi päälimmäistä kääröä.

"Viisi Magic Kingdomia?! Kun olin neljävuotias, menin perheeni kanssa yhteen sellaiseen, joka oli Kaliforniassa. Ja tietysti täällä Orlandossa, johon menin kuusvuotiaana, joka kuitenkin sai uusimmat päivitykset. Ja toiseen, joka on Pariisissa. Mutta en koskaan tiennyt muusta kahdesta." Amelia kertoi.

"No, nyt tiedät" Elizabeth sanoi.

"Kuitenkin, kuten sanoit, koska tämä linna on uusin, pääsy muihin puistoihin on vähän vaikeampaa, koska Hirviön linnaa ei ole muissa puistoissa." Samu sanoi.

"Saanen arvata, me etsimme jotain minkä voi myös löytää toisista puistoista" Elizabeth sanoi.

"Pelkään niin" Samu sanoi. "Täällä." Hän osoitti sateenvarjollaan yhtä kohtaa. Amelia katsoi tarkkaan, mikä se oli, ennen kuin hän voihkaisi.

"Voi ei..."

"Mitä? Mikä se on? "Wilhelmiina kysyi, kun Kilera meni katsomaan mikä se oli.

"Lumikin pelottavat seikkailut." Kilera sanoi. No, se selittää Amelian reaktion.

"Kun menimme tuohon laitteeseen, pidin silmäni kiinni koko ajon aikana. Se oli erittäin pelottava!" Amelia selitti.

"Ymmärrämme kyllä, olit neljävuotias," Topi sanoi.

"Olin itse asiassa kuusi, en muista, meninkö sinne myös Kalifornian puistossa." Amelia myönsi.

"Saanen arvata, meidän täyttyy puhua taikapeilille." Elizabeth arvasi.

"Se voi tietää mistä on kyse ja kertoa meille, missä muut ovat." Samu selitti.

"Ja jos meillä on onnea, voimme tietää kuinka voittaa Pimeyden Mestari." Wilhelmiina päätti.

"Mutta en halua mennä sinne!" Amelia valitti pitäessään Kileraa sylissä. "Ja se on sekä Kaliforniassa että Pariisissa."

"Vaikuttaa siltä että se on myös Tokiossa" Kilera sanoi tarkkailen karttoja. Amelian teki mieli valittaa lisää.

"Hei, Emme ole menossa sen kyytiin. Menemme vain sinne missä peili on ja siinä se." Wilhelmiina vakuutti. "Olen kuitenkin enemmän huolissani siitä, kuinka voimme tarkistaa kaikki kolme."

"No, ehkä sinun pitäisi ensin miettiä, miten pääsette sinne." Pikku Jussi muistutti.

"Luulen että olen löytänyt vastauksen siihen." Elizabeth sanoi. "Herra Sirkka, onko mahdollista, että kaikki nämä nähtävyydet toimivat mahdollisina madonreikinä näihin puistoihin ja muihin paikkoihin? "

"Tavallaan kyllä." Samu sanoi. "Kuten esimerkiksi 'Jungle Cruise' vie 'Animal Kingdomiin' ja 'Tomorrowlandin junat' vie 'Epcottiin'. Mutta pelkään, etten tiedä miten päästä noihin muihin puistoihin."

"Mutta ajatuksena on, että se tarvitsee jotain, mikä kaikilla puistoilla on tai näyttää olevan yhteistä, eikö niin?"

"Kyllä."

"Löysitkö siis tien muihin puistoihin?" Olivia kysyi.

"Yksinkertaisesti." Elizabeth sanoi. "Meidän on mentävä yhden laitteen kautta, joka on kaikissa Magic Kingdomeilla, linnan lisäksi" Elizabeth sanoi ottaessaan Oliviaan kädestä ja johtaen hänet kartan yhteen osaan ja jättäen hänen seisomaan sen laiteen vieteen.

"Lentävät norsut?" Wilhelmiina kysyi.

"Ei, vaikka kaikissa puistoissa olisi tämä laite, tämän puiston laite on muuttanut sijaintinsa." Elizabeth johtaa tohtori Dawsonia toiselle kartalle.

"Mutta sitten se jättää ..." Dawson sanoi tajutessaan mitä Elizabeth pyrkii, kun hän ottaa oman paikkansa kolmannelta kartalta.

"Karuselli." Amelia viimeisteli tarkastaessaan kaksi muuta karttaa. Kaikissa viidessä puistossa oli karuselli.

"Heillä voi olla erilaisia ​​nimiä, mutta he ovat silti samassa paikassa ja lähellä kohteitamme."

"Uskomatonta" Samu sanoi mennessä tarkistamaan. "Miksi en nähnyt tätä aikaisemmin?"

"Mutta miten saamme tietää mihin puistoon menemme?" Kilera kysyi.

"Ainoa mahdollinen ratkaisu on että jakaudumme kahdeksi ryhmäksi." Elizabeth sanoi. "Kaksi Keksittyä yhdessä ryhmässä ja yksi Amelian kanssa toisessa ryhmässä. Koska meitä on kaksi ryhmää, peilin löytäminen käy mahdollista nopeammin. Jos peiliä ei löydy yhdestä puistosta, ryhmä voi siirtyä seuraavaan puistoon."

"Pelkään vaan että ainoa vaarallinen osa on päästä karuselliin ja sieltä laitteeseen" Wilhelmiina sanoi.

"Totta. Ja olen varma, että Pimeyden Mestari tietää tämän. Meidän on löydettävä keino saada tietoa kuinka vartioitu se alue on." Samu muistutti.

Silloin Wilhelmiina alkoi hymyillä. "Luulen, että minulla on idea" hän sanoi ja vilkuili hiiriä.

"Voi ei ..." Elizabeth sekä Amelia sanoivat, mutta ihan eri syistä